Turistina Raumalla

Viikonloppu oli täpösen täynnä kaikenlaista ohjelmaa: perjantaina teimme tosiaan äitini kanssa retken Raumalle, josta kuvasaldoa tässä postauksessa. Perjantaina illalla mökkeiltiin miehen ja koirien kanssa, lauantaina meillä oli jo perinteeksi muodostunut äidin puolen serkkujen tapaaminen -me kaikki serkukset ollaan suunnilleen saman ikäisiä ja meno on aina ihan hulvatonta. Siitäkin luvassa muutama kuva joskus myöhemmin. Eilinen hujahti sitten yhden isän puolen serkkuni rippijuhlissa, jossa olin äitini apuna kahvinkeitto ja -tarjoiluhommissa. Että sukulaisia on nähty. Onneksi mulla on hirveän kiva suku molemmilta puolilta, joten suvun tapaaminen ei koskaan ole pakkopullaa :)

Raumalla olin aivan täydessä turistimoodissa ja räpsin kuvia niin paljon kuin ehdin. Edellisestä vierailusta oli kuutisen vuotta aikaa, joten paljon oli ehtinyt unohtua.

Päivä oli mitä upein kaupungilla kiertelyyn.


Melkein ensimmäisenä suunnattiin suloiseen Kontion Leipomoon kahville ja mansikkaleivokselle, jotka nautimme sisäpihalla auringon helliessä meitä.


Kaikkiin pihoihin ja kaikille kujille piti kurkistaa, Vanha Rauma on niin supersymppis!


Yksi lemppari-ihastelun kohteita olivat vanhan kaupungin erilaiset liikkeet.


Liikkeiden nimissä oli monesti käytetty hyväksi Rauman hauskaa murretta (ja ei, vaikka olen kotoisin tältä suunnalta, niin en usko että ymmärtäisin jos joku ihan aidolla Rauman murteella tulisi juttelemaan...): Nääks Optikon ja kauneushoitolan, jonka slogan oli "Kropan gohenust fiinemä jälkke"  lisäksi törmäsimme ainakin "Know Hau" -eläinlääkäriin ja moniin muihin hauskoihin paikkoihin.


Pitsinnypläys on tietysti se, mistä Rauma on erityisen kuuluisa.


Näitä olisin voinut kuvailla loputtomiin.


Raumalta löytyy myös Suomen kapein katu "Kitukränn". Kitukrännillä tehtiin jotain tietöitä, joten kivempaa kuvaa en oikein saanut napattua. 

Tämä kuva voisi olla vaikka jostain Italiasta...

Syömässä kävimme aivan ihanaksi paikaksi osoittautuneessa Goto- nimisessä ravintolassa.


Ruokalista oli lounasaikaan erittäin lyhyt ja ensin jopa hiukan emmimme sen kanssa: tuntui hankalalta löytää sopivaa niiden parin annetun vaihtoehdon perusteella. Paikka näytti niin kivalta ja palvelu oli niin ystävällistä, että lopulta rohkaistuimme kuitenkin tilaamat nakit ja muusin.


Ravintola oli sisustettu juuri minun makuuni: vanhaa oli jätetty sopivasti esille, mutta pääpaino oli kuitenkin modernissa hengessä. Avokeittiössä näytti olevan paljon henkilökuntaa, samoin salin puolella riitti tarjoilijoita.


Parhaat nakit ja muusi ikinä! Kyllä kannatti kokeilla: annos oli herkullinen.

Äitini päivän asua on joskus ennenkin vilahtanut täällä blogin puolella ja jälkiruokakahvin yhteydessä halusin jälleen kuvata siitä palan, sillä yhdistelmä oli mielestäni ihanan raikas.


Capuccinon vaahdon kermaisuuden voi melkein maistaa tuon kuvan kautta. Mmmm. Lounaan hinta ei muuten päätä huimannut, nakit ja muusi taisi olla 9,70e ja valinnainen kahvijuoma lounaan yhteydessä euron.


Kaiken kaikkiaan erittän positiivinen kokemus ja suosittelen ravintolaa lämpimästi, mikäli Raumalla liikut :) Ravintola on torin kulmalla, joten sinne on myös erittäin helppo löytää näin ummikkoturistinakin.


Rauma vetää ainakin omasta mielestäni kyllä vertoja esimerkiksi Porvoolle, joten vaihtoehtoisia kotimaan kesäkohteita suunnitellessa kannattaa pitää kaupunki mielessä :)


Pienen ale -löydönkin tein yhdestä liikkeestä, mutta siitä lisää joskus myöhemmin :)

P.S. Raumaa taitamattomille lyhyt Rauma-Suomi -käännös: "goto" = koti ja "kropan gohenus fiinemä jälkke" = (jotakuinkin) "parasta mahdollista kauneudonhoitoa koko vartalolle" (en ole raumalainen, joten jos on parempi käännös tarjota niin korjatkaa mielellään ;))